Kuka on sanomaan toisen tekemisistä niiden olevan epänormaaleja? kuka määrittelee epänormaalin? normaaleja on normaalit ihmiset, sellaset jotka mahtuu oman kulttuurinsa rakentamaan häkkiin. kelaa, jos kaikki ihmiset olisi normaaleita, mikä sillon olis epänormaalia? "Oon kuullu mitä kaikkee ihmiset voi tehdä, kuinka mä oon poikkeus, ainoo oikeuteni on nähdä vastapäisen talon elämää, mä jään paljosta paitsi ja taas lääkkeitä ne levottomuuteen havaitsi."
se on psykologinen pakko jotta tiettyä villitystä seuraa sen vastakohta. muistatko mitä edelsi 60-luvulla synnytettyä hippiliikettä? taisi olla 50-luku aikamoista kulissia, teekutsuja ja tiukkaa kuripitoisuutta. tällä vuosituhannella eroavaisuus elämäntapojen ja -arvojen välillä näkyy suurimmaksiosin nuorison pukeutumistyylissä. tottamooses kasvatukset ja perhakulttuurit eroavat toisitaan suureksikin osin. mutta on ne vaan asiat sillälain, että kapinallisia kun ollaan tuppaa lapskasvatuksestaan huolimatta varttuva nuori kehittämään omaa maailmaansa näkyvästi {sekä kuuluvasti että tuntuvastikin} matkanvarrellaan itseä etsimässä.
ylläkuvattu aihe raiskattu loputtomalla pohdinnalla, keskittykäämme otsakkeeseen.
mielisairaudet on lisäänytvä sekä uusiutuva luonnonvara. potilaiden määrällisen lisääntymisen lisäksi sairaudenkuvia muutellaan, erotellaan, tutkitaan ja niistä tehdään löytöjä. vähänku koiria jalostais. kun ihminen toimii käytännössä millään tavalla epänormaalisti tai vaikeasti, kokee jotain ennalta-arvaamatonta[lausutaan;epämiellyttävää] syntyy sisäinen sekavatila jota sitten puidaan ammatti-ihmisten kanssa vuosimiljoonia eteenpäin.
"se ehkä pahalt tuntuu, mut oikee annostus auttaa sitä turtuu."
mielialalääkkeet on huumeita, huumeista pitäisi kuulema päästä eroon eikä niihin pitäisi sekaantua, sanotaan. ai mitenniin huumeita? no, eikö päihteet olekin päänsisäisiä toimintoja sekaavia aineita? jos sanon mielialalääkkeidenkin muuttavan, kukin omalla tavallaa, päänsisäisiä reaktoita, eikö nämä kaksi termiä silloin voisi yhdistää yhtäkuin( = )-merkillä. en edes laita kysymysmerkkiä. kun nappia kaataa kurkusta ei pilleri jää koukkuun, se on nieliä itse joka koukuttaa, tulee riippuvaiseksi kyseisestä vaikutusaineesta. oisko sellanen luomuvaihtoehto mitään jotta rauhottavien sijaan määrättäisiin joogatunteja sekä kehotus lenkkeillä vertaitkien ja piristävien sijaan luovia sekä oman itsenmetsästys -kursseja? peace and love, ollaan kavereita jookos niinku ananas ja kookos?
"Lääkkeet kertoo millon väsyttää ja millon piristää, setä antaa tabun, salettiin saat unta, näinkasvatetaan uus uljas yhteiskunta."
joojoo, tiedän, ei toimi maailma ihanteitteni mukaan. se on helvetti kun ei vaan pysty itse nousemaan, ei kykene. miksi ne ystävät taas olikaan olemassa?
"se teki kipeetä, kun mä pääsin pystyyn, nostin housut ylös, huone taaskin tyhjä, kävin takas ikkunalle kattelemaan säätä."
kun tajuttoman kykenemättömyyden jälkeen pääsee ylös, joku saa sinut siitä nousemaan, toivoisin sen olevan joku muu kun laitoshoitaja. ei niillä ole tunteet mukana hommassa, ei saa olla, muutenhan menisivät itse tuusannuuskaksi. saakohan ne edes kiksejä kun potilas avaa silmät kunnolla, nousee siivilleen? jaa'a. seuraava sisään-ei sitä kauaa kerkee fiilistellä ku seuraavan kans saa taas alottaa ihan alusta. perustellessa ammattiavun tarpeeseen vedotaan lähiomaisten oman terveyden turvaamiseen. totta, kokemuksen syvällä rintaäänellä, ystävänä on kurja katsoa sisältä kuolemaatekevää puoliskoa. muttakun ei se ole mahdotonta, se on uskomatonta työtä, menee kaiken muun edelle, että rakas paranisi. sillon jokanen hymy on voitto, jokanen siivillenousu kokonaan uusi todellisuus. kun tuntee, tietää; tekisit saman minulle.
Vaatii mahdottomuuksia saada se määrä avarakatseisuutta ja rakkautta keskellemme, että pystyisimme toimimaan oman intuition varassa toistemme tukena ja seuraajina. adhd-tapaus on mahdotonta pitää sellaisenaan luokassa mukana, sehän häiritsee opetusta, ihan sikana. joo, kelatkaa miten rankkaa se on tälle tapaukselle kun ei vaan keskittymiskyky riitä. täysin verrattavissa on jokaisen erityyli oppia, toinen oppii kuuntelemalla, eka kirjottamalla, kolmas kyselemällä. eihän näitäkään ole järjellistä lukita samaan opetustilanteeseen, aikaahan siinä sulatetaan olemattomiin. ylipäätään ilmaanlennätettävä aate; pitääkö kaikkien oppia tämä kaikki? ei voi enää oppia kantapään kautta, kaikesta kun varotetaan. ei voi opettaa toinen toistaan, ylpeyshän siinä sortuu tietämättömyydestään.
"Kasvatetaan enkeleitä ongelmalapsista, ei puhuta siitä valkotakkinatsista,joiden tekemiset näet lasten katseista, sideharsoon käärityistä ranteista,näkymättömistä vanteista jotka päätä kiristää."
lainatut sanat steen1:n kappaleesta ikkunaprinsessa
tiistai 2. joulukuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti