circuit-training

Ei voi sanoa kun että hallelujah it's raining kaikkea paskaa!
Viimeisen kahden viikon aikana olen yöpynyt perheeni kanssa kaksi yötä, huomioikaa- kaksi yötä. Niistä kahdesta yöstä kaksi ensimmäistä oli liikaa. Teini-ikä on ihan kiva ikä, mutta kun kaksi pikkusiskoa jotka jo valmiiksi ovat nyrpeitä voidaan vaan kuvitella kullainen show siitä kehkeytyy.
Ensimmäisenä yönä nuorempi, kilpaurheilijasiskoni itki äidilleni pari tuntia yön pimeinä tunteina kuinka "Mistä mä tiedän kehittyväni kun tuntuu että treenit on paljon tehottomampia viimevuoteen verrattuna?!" Tota samaa paskaa vihasenitkevällä ja syyllistävällä äänensävyllä siinä seinän toisella puolella. Vitunsiistii, painuin dataa, mikä saatto olla ei-kannattavaa johtuen inisijän tuntokarvoista jotka aisti kiehumispisteeni. Seuraava uhri olin siis minä. Koska meillä kotona pätee sellaset säännöt että vanhemmat ei vittuile pienemmille meinasin suurinpiirtein lyttää vapaudenpatsaan pannariks. Till all lycka sain musat korville ennen lennäähdystäni jenkkilään terrorisoimaan...
Sitten, viimeyönä. Suvun yhteiset rapujuhlat, whii. Kävin rakkaan Kukkiksen yllätysläksiäisissä illanmittaaan(oli muuten mahtikeikka<3)ja seuraavassa hetkessä olin kusipääpetturi. Jep. Koska en löytänyt oikeaa bussipysäkkiä eikä hatsittanu seistä yksin sateessa reilu puoltuntii. Jee, no, se on vielä suhteellisen pientä. Pääsimme kaikki onnellisesti(lue:vittuuntuneena)koisii ja yhtäkkiä TSÄDÄÄM- vanhempi siskorakkaani alko vieressäni laattaa. Jee(osa 123). Luojanlykky olen karaistunut, en laatannut itse perään samantien. Alkoholi on tehnyt tehtävänsä.
äääää kyyti kotiin lähteee loistavaaa!!!